Palkittujen suomalaistutkijoiden kehittämä menetelmä auttaa lapsia oppimisvaikeuksissa

Lukihäiriöstä ja muista keskushermoston toiminnanhäiriöistä kärsivät lapset hyötyvät uudesta aivotutkimusmenetelmästä. Lapsille esitetään erilaisia ääniä samalla, kun aivojen aktiivisuutta mitataan aivosähkökäyrän avulla. Tällä tavalla pystytään sekä tunnistamaan heikentyneet toiminnot että nähdään, kuinka aivotoiminta tehostuu harjoituksen jälkeen. Menetelmän kehittäneet suomalaiset tutkijat saavat vuoden 2007 Philips Nordic Prize -palkinnon saavutuksistaan.

Menetelmää kutsutaan nimellä MMN, ”mismatch-negativity”, ja sitä voidaan käyttää sekä havaintohäiriöiden arviointiin että oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutumisen seurantaan. MMN-menetelmän on luonut professori Risto Näätänen ja sen sovelluksia on kehittänyt professori Teija Kujala, joka myös johtaa menetelmän kehittänyttä tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa.

MMN:n avulla tutkitaan aivojen toimintoja, jotka vaikuttavat oppimisvaikeuksien syntymiseen, esim. lukihäiriö. Sen avulla selvitetään, millaisia kuulo- tai puhevaikeuksia lapsella on ja kuinka aivojen toiminta paranee hoitojen myötä.

– MMN auttaa tunnistamaan häiriintyneet kuulo- ja kielelliset prosessit jo hyvissä ajoin, joten hoito olisi mahdollista aloittaa jo ennen kouluikää, sanoo professori Teija Kujala. Philipsin palkinto helpottaa meitä jatkamaan työtämme lasten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseksi tai ainakin niiden minimoimiseksi.

Alueen pioneeri professori Risto Näätänen on löytänyt MMN-ilmiön ja luonut menetelmän perusteet. Menetelmää voidaan soveltaa myös hyvin pieniin lapsiin, jopa vauvoihin, koska testattavan henkilön ei tarvitse osallistua testiin aktiivisesti.

Poikkeava äänikäsitys

Professori Teija Kujala on käyttänyt MMN-menetelmää kliinisessä tutkimuksessa sekä edelleen kehittänyt menetelmää. Hänen tutkimuksensa ovat muun muassa osoittaneet, että audiovisuaaliset harjoitukset ilman kielellistä osaa (tietokonepelit, jotka yhdistävät ääntä, värejä ja muotoja mutta eivät sisällä sanoja) parantavat lukihäiriöstä kärsivien lasten lukutaitoa. Positiiviset muutokset näkyvät aivojen kasvaneena MMN-reaktiona. Tämän perusteella on päätelty, että lukihäiriö on ainakin osaksi yhteydessä äänen puutteelliseen havaitsemiseen.

Palkinnonjakotilaisuus Lundissa

50 000 euron suuruinen palkinto jaetaan perjantaina 11. tammikuuta klo 12.00 yliopiston aulassa lasten puhehäiriöihin liittyvän symposiumin yhteydessä pidettävässä seremoniassa. Tilaisuuden järjestää Lundin yliopiston logopedian, foniatrian ja audiologian laitos. Palkinnon jakaa professori Bo Ahrén, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani.

Viides kerta peräkkäin

Philipsin pohjoismainen tutkimuspalkinto perustettiin vuonna 2003 ja se jaetaan tänä vuonna viidennen kerran. Palkinnon kautta Philips haluaa lisätä tietoisuutta lasten neuropsykiatrisista toimintahäiriöistä, häiriöiden syntymisestä ja sairastuneiden lasten elämänlaadun paranemisesta.

Tuomaristoon kuuluvat:

Gunilla Bohlin, psykologian professori, Upsala
Hans Lou, lastenneurologian professori, Kööpenhamina
Olof Flodmark, pediatrisen neuroradiologian professori, Tukholma
Lennart von Wendt, neuropediatriikan professori, Helsinki
Ulrika Nettelbladt, logopedian professori, Lund
Stephen von Tetzchner, psykologian professori, Oslo
Puheenjohtaja ja kokouksen kutsuja: Hans Forssberg, neuropediatrian professori, Tukholma