On olemassa lukematon määrä erityisesti pikkuvauvoille tyypillisiä vaivoja. Monet niistä ovat helppoja hoitaa, mutta voivat silti aiheuttaa huolta tuoreille vanhemmille. Tässä on hyödyllinen opas yleisimmistä vauvan terveyteen liittyvistä huolenaiheista.
Useimmat pikkuvauvat ovat johonkin aikaan päivästä tyytymättömiä ja itkuisia – mutta eivät vaikuta olevan nälkäisiä. Tästä käytetään usein nimitystä "koliikki", ja sitä ilmenee vauvoilla yleensä myöhään iltapäivällä ja iltaisin. Koliikkivaivat loppuvat useimmiten viimeistään viiden kuukauden iässä.
Koska koliikin syitä ei tunneta, sen hoitaminen on vaikeaa. Vauvan rauhoittelusta, lohduttamisesta ja hieronnasta voi olla apua. Jos haluat lisävinkkejä, miten voit auttaa lastasi tämän hankalan vaiheen aikana, tutustu koliikkia käsittelevään osioon.
Pulauttelua esiintyy useimmilla pikkuvauvoilla. Tällöin pieni määrä maitoa nousee vatsasta takaisin suuhun. Siitä ei ole haittaa, ja lievästä pulauttelusta huolimatta lapsen paino nousee ja hän kehittyy normaalisti. Vauva lopettaa pulauttelun aikanaan.
Kun lapsi oksentaa, maitoa tulee ulos runsaasti. Tähän voi olla syynä se, että lapsi on syönyt liikaa tai hänellä on tulehdus. Jos lapsi oksentaa suihkumaisesti, vie hänet lääkärin hoitoon.
Jos lapsellasi on refluksia, vatsan sisältö nousee ylös henkitorveen, mutta ei aina suuhun asti. Lapsi voi tuntea olonsa epämukavaksi, mutta vanhemman saattaa olla vaikea tunnistaa, että vaivojen syynä on refluksi.
Vaikeaa refluksia/takaisinvirtausta kutsutaan gastroesofageaaliseksi refluksitaudiksi (GERD), ja se voi aiheuttaa vauvallesi huutokohtauksia. GERD yleensä helpottaa ajan myötä, mutta jatkuu vauvan ensimmäisen ikävuoden ajan ja joillakin lapsilla pitempäänkin.
Pienemmät ruoka-annokset tiheämmin väliajoin päivän mittaan voivat helpottaa refluksivaivoja. Kokeile siis syöttää vauvaa vähemmän kerrallaan kolmen tunnin välein neljän tunnin sijasta. Rintaruokituilla lapsilla paremmasta asennosta ja imemisotteesta voi olla apua gastroesofageaaliseen refluksitautiin.
Jos vauvasi juo korviketta, lääkäri saattaa ehdottaa siirtymistä paksumpaan korvikkeeseen tai määrätä lievän refluksilääkityksen.
Gastroesofageaalisen refluksitaudin aiheuttajana voi toisinaan olla lehmänmaitoproteiini-intoleranssi. Lastenlääkäri saattaa tällöin ehdottaa kokeiltavaksi maitoproteiinitonta ruokavaliota.
Ripuli ja maha-suolitulehdus
Ripuli on vauvoilla yleistä, etenkin vauvoilla, joille hampaiden puhkeaminen aiheuttaa kipua .
Diarrhoea is common in babies, especially babies who are experiencing pain during teething.
Maha-suolitulehduksen eli gastroenteriitin aiheuttaja on joko bakteeri- tai virustulehdus. Sitä esiintyy useammin korvikeruokituilla lapsilla, sillä bakteerikontaminaation riski on tällöin suurempi. Alle kuuden kuukauden ikäiset lapset ovat erityisen alttiita gastroenteriitille ja elimistön kuivumiselle, ja saattavat tarvita sairaalahoitoa.
Gastroenteriitti on harvinainen täysimetetyillä lapsilla. Mikäli lapsi kuitenkin saa maha-suolitulehduksen, rintaruokintaa on tärkeää jatkaa, jotta lapsen elimistö ei kuivu. Vaikeissa tapauksissa saattaa olla tarpeen antaa lapselle lisäksi oraalista rehydraatioliuosta (ORS).
Akuutin gastroenteriitin jälkeen jatkuva ripuli voi johtua ohimenevästä laktoosi-intoleranssista. Rintaruokintaa on jatkettava, mutta korvikeruokituilla vauvoilla korvikkeen voi vaihtaa laktoosittomaan. Ohjeistusta maitoa ja laktoosia sisältävien ruokien poisjättämisestä tarvitaan, jos kyseessä on vieroitusikäinen lapsi. Ruoka-aineiden poisjättäminen ruokavaliosta on tehtävä lääkärin valvonnassa ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti.
Ummetuksella tarkoitetaan ulostamisessa ilmeneviä vaikeuksia tai kipua sekä suolen toiminnan hidastumista.
Ensimmäisinä kolmena–neljänä elinkuukautenaan vauva ulostaa usein (vähintään kahdesti tai kolmesti päivässä), ja uloste on löysää ja kirkkaan keltaista. Kolmen–neljän kuukauden iästä lähtien vauva ulostaa harvemmin eikä ole poikkeuksellista, että suoli ei toimi joka päivä. Mikäli vauva voi hyvin ja on tyytyväinen, ei ole mitään syytä huoleen. Kun vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa, ulostuskertojen tiheys ja ulosteen väri voivat muuttua.
Ummetus on harvinainen ilmiö rintaruokituilla lapsilla. Mikäli lapsellasi kuitenkin esiintyy ummetusta, hän ei välttämättä saa riittävästi maitoa, mikä voi johtua huonosta imemisotteesta tai virheellisestä asennosta. Tarkista kätilöltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta, että vauva on imetettäessä oikeassa asennossa ja että hän saa otteen rinnasta.
Ummetus on yleisempää korvikeruokituilla lapsilla. Kun vauva siirtyy äidinmaidosta korvikemaitoon, hänellä saattaa usein ilmetä ummetusta. Syynä tähän voivat osaltaan olla korvikkeen sisältämät kalsiumsuolat, jotka voivat kovettaa ulostetta joillakin vauvoilla. Muita syitä voivat olla:
Jos ummetus jatkuu, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Jos vauva ei saa tarpeeksi maitoa, hän ei kasva odotetusti. Vauvan paino laskee syntymää seuraavien päivien aikana, mutta painon pitäisi olla palautunut ennalleen noin 10–14 päivän iässä.
Jos vauva ei saa tarpeeksi maitoa, hän ei kasva odotetusti. Vauvan paino laskee syntymää seuraavien päivien aikana, mutta painon pitäisi olla palautunut ennalleen noin 10–14 päivän iässä.
Vauvoja ei pitäisi punnita useammin kuin kahden viikon välein, sillä tätä tiheämmät punnitukset eivät välttämättä osoita tarkasti painonlaskua tai -nousua.
Tyrehtyvän kasvun merkkejä ovat seuraavat:
Jos lapsesi syntyi keskosena, jatka erityisesti ennenaikaisesti syntyneille lapsille tarkoitetun tai runsaasti energiaa sisältävän korvikkeen antamista lastenlääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti.
Huomaa, että näissä artikkeleissa annetut tiedot on tarkoitettu yleisohjeiksi eivätkä ne korvaa lääketieteen ammattilaisen antamia ohjeita. Jos sinulla tai lapsellasi ilmenee oireita tai tila, joka on vakava tai jatkuva tai edellyttää lääketieteellistä hoitoa, hakeudu lääkärin hoitoon. Philips AVENT ei vastaa mistään vahingoista, jotka ovat seurausta tällä verkkosivustolla annettujen tietojen käytöstä.
