Mitä kauempana päiväntasaajalta asumme, sitä suurempia vuodenaikojen vaihtelut ovat. Täällä pohjoisessa kesän ja talven erot ovat suurimmat sekä päivien pituuden että lämpötilojen välillä. Useimmat eläimet mukauttavat käyttäytymistään vuodenaikojen vaihteluihin, esimerkiksi niin, että linnut lisääntyvät keväällä. Ihmiset eivät tee suuria muutoksia vuodenaikojen mukaan, mutta tiettyjä vaikutuksia uneen ja aktiivisuuteen on todettu. Yleisesti ottaen menemme talvella myöhemmin nukkumaan ja nukumme joskus pidempään.
Pimeään vuodenaikaan liittyvä kaamosmasennus tai talviväsymys merkitsee masennusoireita vuodenaikojen vaihtelun takia. Vuodenaikaan liittyvä masentuneisuus on tavallista päivien ollessa lyhyimmillään, mutta syys- ja talviväsymyksen lisäksi jotkut kokevat myös kevätväsymystä. Yksi tavallisimmista oireista on juuri äärimmäinen väsymys, vaikka olisi nukkunut jopa enemmän kuin tavallisesti.
Joillekin ihmisille vuodenaikojen vaihtelut merkitsevät todellisia ongelmia. He kokevat jatkuvaa väsymystä vaikka nukkuisivat paljon, ovat alakuloisia ja huonotuulisia, energiataso on heikko ja suoritukset ovat huonompia talvella kuin kesällä. Oireet alkavat usein jo syksyllä ja useimmat kertovat tammi-helmikuun olevan pahinta aikaa. Pieni osa väestöstä (1–3 %) kokee vakavia oireita. Tässä tapauksessa puhutaan vuodenajoittain vaihtelevasta mielialahäiriöstä: SAD, seasonal affective disorder. Se merkitsee äärimmäistä väsymystä, masennusta ja/tai ahdistuneisuutta talviaikaan. Jos oireet ovat vakavia ja vaikuttavat sosiaaliseen elämään ja työkykyyn, on tärkeää ottaa yhteyttä lääkäriin tai psykologiin diagnoosin saamiseksi ja hoitoon pääsemiseksi.
Jos huomaat vuodenaikojen vaikuttavan mielialasi vaihteluun, voit saada apua pienistä muutoksista rutiineihisi. Valon määrän vähentäminen viimeisinä tunteina ennen nukkumaanmenoa auttaa nukahtamaan paremmin. Kirkas valo aamulla auttaa tuntemaan olosi pirteämmäksi ja antaa energiaa päivän aloittamiseen. On myös tärkeää pitää yllä säännöllisiä rutiineja niin, että nukkumaanmenoajoissa ei ole suuria vaihteluita ja että saat riittävästi valoa päivällä, vähän valoa illalla ja pimeyttä yöllä. Kun saavutat hyvän tasapainon levon ja aktiivisuuden välillä, uniongelmien ja vuodenaikojen vaihteluun liittyvän masennuksen riski vähenee.
Valo on tärkeää näkemisen kannalta, mutta sillä on myös muita vaikutuksia. Valo on aivojen biologisen kellon tärkein ulkoinen ärsyke ja sillä on välittömiä vaikutuksia kehoon, energiatasoon ja mielialaan. *Partonen, T. & Lönnqvist, J. Bright light improves vitality and alleviates distress in healthy people. Journal of Affective Disorders 57, 55–61 (2000).
Suorittamassamme tutkimuksessa* 145 henkilöä käytti Philips EnergyLight (2500 lux) -kirkasvalolaitetta kahden viikon ajan. Osanottajat käyttivät kirkasvalolaitetta vähintään tunnin päivässä kymmenenä päivänä tällä 14 päivän jaksolla. Philips mittasi osanottajien hyvinvointia tällä jaksolla ja vertasi tuloksia kahteen seuraavaan viikkoon, jolloin he eivät käyttäneet lisävaloa. Kirkasvalo vahvisti valvetilaa ja mielialaa myös niillä osanottajilla, jotka eivät kärsi vuodenaikoihin liittyvistä mielialan ja energiatason muutoksista.
Valoterapia päivänvaloa muistuttavalla kirkasvalolaitteella vaikuttaa piristävästi. Philipsin kirkasvalolaitteen käyttö stimuloi silmissä olevia reseptoreja, joiden kautta keho reagoi samoin kuin luonnolliseen auringonvaloon. Se auttaa tekemään olosta energisemmän, aktiivisemman ja pirteämmän. Kun energiatasosi on alhainen ja tunnet olosi väsyneeksi, kirkasvalolaite auttaa antamaan lisäpuhtia luonnollisella tavalla.
HF3419/01
You are about to visit a Philips global content page
ContinueYou are about to visit the Philips USA website.
Ymmärrän