Miksi hengitystiet tukkeutuvat nukkuessa?

Ylimääräinen kudos hengitysteissä – esimerkiksi suuret nielurisat – voi saada hengitystietä avoinna pitävät lihakset veltostumaan, jolloin kieli voi painua taakse ja sulkea hengitystien.

Yhdysvalloissa 5–10 prosenttia aikuisväestöstä kärsii obstruktiivisesta uniapneasta (Obstructive Sleep Apnea, OSA). Tämä tarkoittaa noin 20 miljoonaa henkilöä, joista suurin osa ei ole vielä saanut diagnoosia.

 

Tee oiretesti ja selvitä, kuulutko uniapnean riskiryhmään.

 

 

Mitä obstruktiivinen uniapnea on?

Obstruktiivinen uniapnea (Obstructive Sleep Apnea, OSA) on sairaus, jossa henkilöllä esiintyy yön aikana toistuvasti hengityskatkoksia. Näin tapahtuu, koska ylähengitystie painuu kasaan ja ahtauma estää ilman pääsyn keuhkoihin. Uni häiriintyy, mistä seurauksena on voimakas väsymys tai uneliaisuus valveilla ollessa.

 

Lue lisää obstruktiivisesta uniapneasta >

 

Miksi hengitystiet tukkeutuvat nukkuessa?

Ylimääräinen kudos hengitysteissä – esimerkiksi suuret nielurisat – voi saada hengitystietä avoinna pitävät lihakset veltostumaan, jolloin kieli voi painua taakse ja sulkea hengitystien.

 

Mitä kannattaa tehdä, jos epäilee kärsivänsä uniapneasta?

Kannattaa hakeutua unihäiriöihin erikoistuneen lääkärin tutkittavaksi ja unitutkimukseen. Unitutkimuksesta lääkäri saa tietoa siitä, kuinka nukut ja hengität. Sen perusteella lääkäri voi tehdä diagnoosin ja valita sinulle sopivat hoitomuodot.

 

Aloita tutustumalla kokoamaamme lääkärikäynnin keskusteluoppaaseen.

 

Millaisia seurauksia obstruktiivisella uniapnealla voi olla, jos sitä ei hoideta?

Uniapnea lisää seuraavia riskejä:

 - Korkea verenpaine

 - Sydänsairaudet ja sydäninfarkti

 - Aivohalvaus

 - Väsymyksen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja työtapaturmat

 - Kehnompi elämänlaatu

 

Miten obstruktiivista uniapneaa hoidetaan?

Yleensä obstruktiivista uniapneaa hoidetaan ylipainehengityshoidolla (Positive Airway Pressure, PAP). Se on noninvasiivinen hoitomuoto, joka lievittää uniapnean oireita oikein käytettynä. Joskus suussa pidettävästä kiskosta voi olla apua, ja joskus voidaan päätyä leikkaushoitoon. Hoitoon kuuluvat aina tarvittaessa myös painonpudotus, liikunta sekä alkoholin, unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käytön välttäminen.

 

Lue lisää hoitovaihtoehdoista >

 

Kuinka PAP- tai CPAP-hoito toimii?

Jatkuvassa ylipainehengityshoidossa eli CPAP-hoidossa (Continuous Positive Airway Pressure) uniapneaa hoidetaan johtamalla hengitysteihin ilmaa pienellä ylipaineella kasvomaskin kautta, jolloin hengitystiet pysyvät avoinna unen aikana. Hoidon seurauksena:

 - unenaikainen hengitys muuttuu säännöllisemmäksi

 - kuorsaaminen loppuu

 - uni muuttuu levolliseksi

 - elämänlaatu paranee

 - korkean verenpaineen, sydänsairauksien, sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien riski pienenee.

 

Lue lisää hoitolaitteista >

 

Mitä yöllä esiintyviä oireita uniapneaan liittyy?

 - Äänekäs tai häiritsevä kuorsaus

 - Havaitut hengityskatkokset

 - Tukehtumisen tunne tai hengen haukkominen nukkuessa

 - Levoton yöuni

 - Lukuisat WC-käynnit

 

Mitä päivällä esiintyviä oireita uniapneaan liittyy?

 - Aamupäänsäryt

 - Voimakas päiväsaikainen väsymys

 - Keskittymisvaikeudet

 - Masentuneisuus tai ärtyisyys

 - Nukahtelu yksitoikkoisissa tilanteissa

 

Mitkä tekijät lisäävät uniapnean riskiä?

 - Ylipaino

 - Suurikokoinen kaula tai kieli

 - Ylimääräinen kudos tai ahtaumat hengitysteissä

 

Millaisia hyötyjä säännöllisellä ylipainehengityshoidolla saavutetaan?

 - Useimmat ylipainehengityshoitoon sitoutuneet potilaat kokevat monia hyödyllisiä vaikutuksia:

 - Vireystason ja tarkkaavaisuuden parantuminen

 - Aamupäänsärkyjen vähentyminen

 - Ärtyisyyden vähentyminen

 - Muistin parantuminen

 - Paremmat edellytykset harrastaa liikuntaa

 - Verenpaineen aleneminen

 - Pienempi aivohalvauksen ja sydäninfarktin riski

 - Tehokkuuden lisääntyminen kotona ja työelämässä

 - Elämänlaadun parantuminen

 

Katso potilaiden kertomuksia hoidon onnistumisesta >