Mitä ravinteita mehuissa on?

Mitä ravinteita mehuissa on?

Hedelmät ja vihannekset ovat erittäin hyvä aktiiviseen elämään tarvittavien vitamiinien ja ravintoaineiden lähde. Maailman terveysjärjestön suositus on ”syödä runsaasti erilaisia vihanneksia ja hedelmiä, joista saadaan useimpia mikroravinteita, kuten vitamiineja, hivenaineita ja ravintokuitua. Lisäksi niissä on runsaasti muita kuin ravinteiksi luokiteltuja aineita (esimerkiksi antioksidantteja), jotka eivät ole olennaisen tärkeitä elimistön toiminnan kannalta, mutta vaikuttavat siihen myönteisesti ja edistävät terveyttä. 

Hedelmät ja vihannekset sisältävät lukuisia ravinteita, jotka edistävät terveyttä. Esimerkkejä:

• Runsaasti C-, B-, K-vitamiineja sekä karoteenia (kuten beetakaroteenia, joka tunnetaan A-provitamiinina), jotka ovat tärkeitä immuunijärjestelmän kannalta 
• Luonnollista sokeria, joka antaa energiaa, toimii aivojen, lihasten ja muiden elinten polttoaineena
• Rautaa, magnesiumia, jodia, klooria, seleeniä jne. Nämä kivennäis- ja hivenaineet ovat tärkeitä kehon biologisten prosessien kannalta. 
• Hedelmien/kasvisten soluissa oleva neste imeytyy helposti ruoansulatuskanavassa, ja sillä on tärkeä asema kehon nesteytyksessä.
• Hedelmät ja vihannekset sisältävät myös fytokemikaaleja, kasvien niin kutsuttuja sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita. Nämä fytokemikaalit, kuten polyfenolit ja antosyaanit, auttavat suojaamaan ruoansulatuskanavaa ja tukemaan immuunivastettamme. Lopuksi hedelmät ja vihannekset koostuvat selluloosasta, hemiselluloosasta, ligniinistä ja pektiinistä, jotka tunnetaan myös suolen ja suoliston terveyden kannalta välttämättömänä ravintokuituna.

Onko mehulingolla ja mehuprässillä valmistettujen mehujen vitamiinipitoisuudessa eroa?

Mehulingolla valmistetun mehun vitamiinipitoisuus vastaa keskimäärin mehuprässillä valmistettua mehua. Sen sijaan hieman vaihtelua on havaittavissa käytettyjen ainesosien mukaan. Mehulinko säilyttää paremmin porkkanoiden A-vitamiinin, kun taas mehuprässit säilyttävät paremmin tomaattien E-vitamiinin.  

Mitä terveysetuja kuiduilla on? 

Soluseinät, jotka antavat hedelmille rakennetta ja vakautta, koostuvat pääasiassa vaikeasti sulavista selluloosasta ja pektiinistä. Niillä on kuitenkin ravitsemuksellisia etuja keholle.

• Vesiliukoiset kuidut voivat vaikuttaa myönteisesti (prebioottisesti) paksusuoleen.

• Liukenemattomat kuidut (jotka eivät liukene veteen) antavat sisältöä ruoansulatuskanavaan, mikä helpottaa massan liikkumista kanavan läpi.

Kuinka paljon kuitua pitäisi saada ruokavaliosta päivässä? 
 

Maailman terveysjärjestö suosittelee kuitujen päivittäiseksi saanniksi 25-30 grammaa. Tämä suositus perustuu kuitujen terveysetuihin: 

• Kuidut auttavat hidastamaan hiilihydraattien (kuten sokerien) sulamista, mikä ehkäisee veren sokeripitoisuuden nousemista liian korkeaksi. Ne myös auttavat hiilihydraatteja riittämään pidempään elimistössä, jolloin energiaa vapautuu käyttöön hitaammin. 
• Kuidut auttavat säätelemään veren kolesterolipitoisuutta. 
• Kuidut ruokkivat suoliston hyviä bakteereja, eli mikrobistoa, ja takaavat suoliston terveyden ja ravinteiden imeytymisen. 
• Ne voivat estää syöpäsolujen kasvua paksusuolessa. 
• Koska kuidut lisäävät ainesosien tilavuutta ja tukevat suoliston normaalia liikettä, ne voivat myös auttaa säilyttämään normaalin painon.

Kuitujen merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ei siis pidä aliarvioida. Maailman väestö saa 20-50 prosenttia liian vähän kuitua hedelmistä, vihanneksista ja viljoista.

Mitä terveysetuja antioksidanteilla on? 

Hedelmät ja vihannekset ovat hyvä vitamiinien, muun muassa A-provitamiinin, C- ja K-vitamiinin ja useiden erilaisten B-vitamiinien lähde. Ne ovat hyvä lähde myös hivenaineille, joita ovat natrium, kalium, kalsium, magnesium, rikki, fosfori, rauta, mangaani, jodi ja kupari. Näiden perustavanlaatuisten ravinteiden lisäksi hedelmissä on myös erityisiä fytokemikaaleja (niin kutsuttuja sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita). 

Fytokemikaaleilla on useita toimintoja hedelmien organismissa. Ne tuottavat makua ja aromia, viestivät hedelmän kypsymisestä, puolustavat hedelmiä hyökkääjiltä kuten itiöiltä ja luovat hedelmän värin. 

Tähän fytokemikaalien ryhmään kuuluvat myös polyfenolit ja antosyaanit, joilla on myös myönteisiä terveysvaikutuksia kehoon. Ne voivat tukea immuunijärjestelmää, vahvistaa ruoansulatusta ja lisäksi korjata oksidatiivista stressiä. Se syntyy siitä, että vapaat radikaalit hyökkäävät kehon terveitä solukudoksia vastaan ja aiheuttavat elimistön epätasapainoa. Polyfenolit ja antosyaanit voivat vitamiinien tavoin neutraloida vapaita radikaaleja ja suojata siten solukudoksia. Näiden toimintojen mittaukseen käytetyt mittausmenetelmät ovat ORAC (= Oxygen Radicals Absorbance Capacity) ja ORP (= Oxidation Reduction Potential).

Hedelmät ja vihannekset ovat toisin sanoen tärkeässä asemassa, jotta keho toimisi normaalisti. Tuorepuristettu mehu on kätevä tapa lisätä vihanneksia päivittäiseen ruokavalioon.