Totuuksia
Yleisiä uskomuksia astmasta
Lääkäri Teofilo Lee‑Chiong vastaa kysymyksiin
Chief Medical Liaison, Philips Home Healthcare Solutions*
Vastuuvapauslauseke: Nämä sivut on tarkoitettu vain yleiseen tiedotustarkoitukseen, eivätkä ne korvaa lääkärin antamia ohjeita.
Kuinka vaarallinen sairaus astma on?
Väittämä:
Minulla ei oikeastaan ole astmaa. Se on vain korvien välissä.
Totuus:
Astma ei ole tunneperäinen sairaus. Se on todellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta ja turvotusta. Tunteet ja stressi voivat toimia potilaalla olevan astman laukaisijoina, käynnistää pahenemisvaiheita ja pahentaa astmaa1, 2.
Väittämä:
Lapsellani on astma, joten hän ei saa harrastaa urheilua.
Totuus:
Urheilu on hauskaa ja kuuluu terveellisiin elämäntapoihin. Monet urheilijat ovat saaneet astman hallintaansa ja ovat siksi menestyneet lajissaan1, 2, 3.
Väittämä:
Lapseni ei voi koskaan elää normaalia elämää astman takia.
Totuus:
Vaikka astmaan ei olekaan parannuskeinoa, sitä voidaan hallita. Kaikkien astmaa sairastavien lasten pitäisi pystyä elämään aktiivista, tavallista elämää1. Kun lapsen astma on hyvin hallinnassa, hänen pitäisi voida osallistu kaikenlaiseen puuhaan lähes rajoituksetta. Aktiivisuus auttaa lasta pysymään kunnossa ja helpottaa painon hallintaa.
Väittämä:
Koska yskin vain yöllä, kyseessä ei voi olla astma
Totuus:
Hengityksen vinkuminen, hengenahdistus ja yöllinen yskä ovat yleisiä astmaoireita1. Älä jätä näitä oireita huomiotta. Käy lääkärissä, astmadiagnoosi voidaan varmistaa diagnostisin testein.
Väittämä:
Minun ei tarvitse ottaa astmalääkettä, jos minulla ei ole yskää ja hengenahdistusta eikä hengitys vingu.
Totuus:
Astmapotilaan hengitysteissä voi olla tulehdusta ja turvotusta, vaikka oireita ei olisikaan. Jotta oireet pysyvät hallinnassa, hengitysteiden tulehdusta on lievitettävä säännöllisellä lääkityksellä3. Astman laukaisijoiden välttäminen on myös tärkeää astman hallinnassa.
Väittämä:
Kaikilla astmapotilailla on samanlaiset oireet.
Totuus:
Eri astmapotilailla voi olla erilaisia oireita1. Joillakin saattaa olla hengityksen vinkumista, toisilla taas pelkästään yskää. Oireet voivat myös pahentua astman pahenemisvaiheissa. Kun tiedät, miten astma vaikuttaa juuri sinuun, astmaa on helpompi hallita ja pahenemisvaiheita päästään hoitamaan ajoissa.
Väittämä:
Astmaan käyttämäni steroidit ovat vaarallisia.
Totuus:
Yhdysvaltojen terveysviraston (National Institutes of Health, NIH) hoitosuositusten mukaan astmapotilailla voidaan käyttää hengitettäviä kortikosteroideja (eli kortisonia) hengitysteiden tulehduksen ja turvotuksen lievittämiseen. Nämä steroidit EIVÄT ole lihasten kasvattamiseen käytettäviä anabolisia steroideja1, 5, 6. Steroidit hengitetään suoraan hengitysteihin ja lääkettä imeytyy vain vähän muualle elimistöön11. Inhalaattorin tai astmapiipun kanssa voidaan käyttää tilanjatketta, jotta lääkettä ei jää suuhun5. Steroidit ovat tehokkaita ja turvallisia, kun niitä käytetään suositeltuina annoksina astman hoidossa.
Väittämä:
Tulen riippuvaiseksi astmalääkkeille, jos otan niitä joka päivä.
Totuus:
Astmalääkkeiden säännöllinen käyttö ei aiheuta riippuvuutta. Koska astma on pitkäaikaissairaus, sen hoidossa on tärkeää noudattaa lääkärin laatimaa hoitosuunnitelmaa3.
Väittämä:
Voin lopettaa astmalääkkeen käytön, jos minulla ei ole mitään astmaoireita.
Totuus:
Keskustele aina lääkärin kanssa, ennen kuin lopetat lääkkeen käytön. Lopettaminen voi pahentaa oireita tai käynnistää astman pahenemisvaiheen3, 6.
Väittämä:
Astman hoidossa käytettävä hengitettävä kortisoni hidastaa lapsen kasvua.
Totuus:
Hengitettävä kortisoni ei vaikuta lapsen kasvuun, kun sitä käytetään oikein1. Mutta huonosti hallinnassa oleva astma voi hidastaa lapsen kasvua1, 5. Lapselle tulisi laatia yhdessä lääkärin kanssa yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Väittämä:
Jos lapseni käyttää astmalääkettä joka päivä kauan aikaa, se ei toimi yhtä hyvin astman pahenemisvaiheessa.
Totuus:
Astmaan määrätään kahdenlaisia lääkkeitä. Hoitavaa lääkettä käytetään joka päivä hengitysteiden turvotuksen rauhoittamiseen3. Keuhkoputkia avaavaa lääkettä käytetään oireisiin, joita tulee astman pahenemisvaiheessa3. Ota selvää, mitä lääkkeitä lapsen on käytettävä joka päivä ja mitä lääkkeitä käytetään tarvittaessa oireisiin.
Väittämä:
Astmalääkkeet ovat vaarallisia raskaana oleville naisille.
Totuus:
Astma on tärkeää pitää hallinnassa raskauden aikana4, 5. Tarkista lääkärin kanssa, mitä lääkkeitä voi turvallisesti käyttää raskauden aikana. Huonosti hallinnassa oleva astma voi vahingoittaa äitiä ja vauvaa.
Väittämä:
PEF-mittaria on vaikea käyttää ja se antaa vääriä lukemia.
Totuus:
PEF-mittari kertoo, miten hyvin ilma poistuu keuhkoista. Sillä seurataan hengitysteiden muutoksia keskivaikeassa ja vaikeassa astmassa. Astman pahenemisvaiheessa mittarilla saadaan pieniä PEF-arvoja. Kun ne huomataan ajoissa, lääkitystä voidaan muuttaa niin, ettei jouduta ensiapuun7. Lääkäriltä saat neuvoja siitä, kannattaako sinun käyttää PEF-mittaria.
Väittämä:
Voin määrittää oman parhaan PEF-arvoni
Totuus:
Lääkäri suosittelee sinulle omaa parasta PEF-arvoasi hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä7.
Väittämä:
PEF-arvoa ei tarvitse mitata joka päivä
Totuus:
Pyri mittamaan PEF-arvo kaksi kertaa päivässä joka päivä, jos astma ei ole hyvin hallinnassa8. Näin saat selville, tehoaako hoito ja onko astma menossa parempaan päin8. Noudata toimivaa rutiinia. Jos esimerkiksi säilytät PEF-mittaria hammasharjan vieressä, sitä on helppo muistaa käyttää hampaiden harjauksen jälkeen heti aamulla ja nukkumaan mennessä.
Väittämä:
Kun käytän inhalaattoria, pidän siitä, että lääke maistuu ja tuntuu suussa ja kurkussa. Silloin tiedän saavani lääkettä.
Totuus:
Jotta astmalääke tehoaa, sen on kulkeuduttava hengitysteihin eikä sen pidä jäädä suuhun tai kurkkuun9. Maistamasi tai tuntemasi lääke ei pääse keuhkoihin asti. Se voi myös aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten kurkkukipua, käheyttä tai tulehdusta. Jos käytät inhalaattoria oikein, lääkettä ei juurikaan jää suuhun9. Käy hoitoalan ammattilaisen kanssa läpi inhalaattorin oikea käyttötapa.
Väittämä:
Tilanjatke on sama kuin venttiilillä varustettu jatke.
Totuus:
Tilanjatke auttaa lääkettä pääsemään suun ja nielun kautta keuhkoihin asti. Tilanjatkeessa ei välttämättä ole venttiileitä. Venttiilitön tilanjatke on yksinkertainen putki, joka kiinnitetään inhalaattorin päähän. Venttiilillä varustetussa tilanjatkeessa lääke pysyy säiliössä, kunnes hengität sisään. Sen antistaattiset materiaalit estävät lääkettä tarttumasta tilanjatkeen pintaan ja pienivastuksiset venttiilit helpottavat hengittämistä9, 10.
VASTUUVAPAUSLAUSEKE:
Nämä sivut on tarkoitettu vain yleiseen tiedotustarkoitukseen, eivätkä ne korvaa lääkärin antamia ohjeita.
VIITTEET: [2] everydayhealth.com. News/common-myths-about-asthma. Lokakuu 2017. [3] chop.edu. News/asthma-myths-and-facts. Lokakuu 2017. [4] breathefree.com. Asthma-treatment-and-control/asthma-in-special-situations. Lokakuu 2017. [5] nhlbi.nih.gov. Health/health-topics/topics/asthma/treatment. Lokakuu 2017. [6] asthma.org.uk. Advice/inhalers-medicines-treatments/common-concerns. Lokakuu 2017 [7] lung.org. Lung-health-and-diseases/lung-disease-lookup/asthma/living-with-asthma/managingasthma/measuring-your-peak-flow-rate. Lokakuu 2017. [8] asthma.org.uk. Advice/manage-your-asthma/peak-flow. Lokakuu 2017. [9] asthma.org.uk. Advice/inhalers-medicines-treatments/inhalers-and-spacers/spacers. Lokakuu 2017. [10] lung.org. Lung-health-and-diseases/lung-disease-lookup/asthma/living-with-asthma/managingasthma/valved-holding-chambers. Tammikuu 2016.
[1] health.utah.gov. Asthma/pdfs/factsheets/myths_facts_asthma.pdf
