Tiesitkö

tämän?

Paahdetut kahvipavut – mitä tummempi paahto, sitä vähemmän kofeiinia

Tummemmissa paahdoissa on vähemmän kofeiinia

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Yli 50 lajia

Kahvilajeja on yli 50, mutta vain kahta niistä käytetään kaupalliseen kahvintuotantoon: arabicaa ja robustaa. Arabica on näistä suositumpi, sillä kahvinjuojista 70 prosenttia pitää sitä parempana kuin robustaa.

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Kahvia saadaan marjoista

Kahvipavut ovat tarkalleen ottaen kahvipensaan marjojen sisällä olevia siemeniä.

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Kahvin makuun pääsivät ensimmäisinä vuohet

Afrikkalaisen tarinan mukaan 800-luvulla elänyt etiopialainen vuohipaimen nimeltä Kaldi näki, miten hänen vuohensa rupesivat ”tanssimaan” naposteltuaan kahvipensaan marjoja.

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Kahvia voi käyttää auton polttoaineena

Kierrätetyistä kahvinpuruista voi tehdä puhdasta ja halpaa biopolttoainetta. Se ei tosin vielä ole kaupallisesti kannattavaa, joten kahvinpurujen säästämistä ei kannata aloittaa ihan heti.

Maailmassa juodaan kahvia 29 000 kuppia sekunnissa

900 miljardia kuppia

Arviolta näin monta kuppia kahvia juodaan vuodessa koko maailmassa. Se tarkoittaa 2,5 miljardia kuppia päivässä eli 29 000 kuppia sekunnissa!

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Kahvipavuissa on 800 erilaista makuvivahdetta

Enemmän makuja kuin viinissä

Kahvipavuista on ihmisen aisteilla erotettavissa huimat 800 makuvivahdetta. Vertailun vuoksi viinissä niitä on ”vain” 400. Raaoista vihreistä kahvipavuista saadaan näitä erilaisia vivahteita esiin käyttämällä erilaisia paahtotekniikoita. Niinpä oman suosikkikahvin löytäminen muistuttaakin paljon viininmaistelua.

Mitä kauemmin papuja paahdetaan eli mitä tummemmiksi ne tulevat, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu.

Kahvi

Sanasto

Arabica: Maailman suosituin kahvilaji kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikan itärannikolla ja tietyissä osissa Aasiaa. Arabica vaatii maaperältä määrättyjä erityisominaisuuksia, korkean ilmanalan (600–2 000 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä juuri oikean lämmön ja kosteuden tasapainon.
Barista: Termi tarkoittaa erityyppisten kahvien valmistamiseen ja tarjoiluun koulutettua henkilöä. Termi on peräisin italian ”baarimestaria” tarkoittavasta sanasta.
Bird-Friendly: Sertifikaatti, joka takaa, että kahvi on kasvatettu trooppisen sademetsän luonnollisen lehväkatoksen varjossa. Tämä viljelytapa suojaa sademetsiä, jolloin niitä ei raivata kahvin auringossa kasvattamista varten. Samalla suojellaan myös monien lintulajien elinympäristöä.
Bouguet: Juuri keitetyn kahvin tuoksu, aromi ja jälkimaku.
Kirsikka: Kahvipensaan kypsä hedelmä. Hedelmästä erotetuista siemenistä saadaan vihreitä kahvipapuja.
Kofeiiniton: Kahvi luokitellaan kofeiinittomaksi silloin, kun sen luonnollisesta kofeiinista on poistettu vähintään 97 prosenttia. Tämä mieto piriste poistetaan vielä vihreästä kahvipavusta eli ennen papujen paahtamista. Vaikka poistamiseen käytetään useita eri menetelmiä, niissä kaikissa hyödynnetään vettä.
Suodatinkahvi: Suodatinkahvi eli valutettu kahvi eli ns. pour-over-tekniikalla valmistettu kahvi saadaan, kun kuumaa vettä kaadetaan suodattimessa olevan kahvijauheen päälle. Kahvi valuu painovoiman vaikutuksesta suodattimen läpi kannuun tai kuppiin.
Kuivausprosessi: Kahvimarjojen kuivaaminen joko auringossa tai mekaanisella kuivaimella. Sen jälkeen kovaksi käpristynyt kuori poistetaan joko käsin tai koneellisesti.
Uuttaminen: Uuttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa kahvin maku ja aromit liukenevat veteen keittämisen aikana. Paras tulos riippuu monista tekijöistä, kuten keittämisen ajasta, lämpötilasta ja jauhatuksesta. Liian vähän uutettu kahvi voi maistua happamalta ja liikaa uutettu kahvi taas karvaalta.
Reilu kauppa: Reilun kaupan kahvi on osa yhteiskunnallista liikettä, jonka tavoitteena on parantaa pienviljelijöiden tulotasoa ja elämänlaatua ympäri maailman ja erityisesti kehittyvissä maissa. Reilulla kaupalla tuetaan myös kestävää tuotantoa ja ympäristönsuojelua.
Mocha: Mocha on Jemenistä peräisin oleva korkealaatuinen arabica-kahvilajike. Se on saanut nimensä Mochan satamakaupungilta, jonka kautta jemeniläistä kahvia vietiin ahkerasti maailmalle 1400–1800-luvuilla. Mocha-lajiketta ei pidä sekoittaa suklaanmakuiseen kahvijuomaan, joka on myös nimeltään mocha.

Luomu: Luomusertifikaatti takaa, että kahvin viljelyssä ei ole käytetty kasvi-, tuholais- tai hyönteismyrkkyjä tai teollisia lannoitteita.
Pannarello: Höyryputkea käytetään maidon vaahdottamiseen.
Helmipapu: Yhdessä kahvimarjassa on yleensä kaksi kahvipapua, mutta toisinaan marja tuottaa vain yhden pavun. Niitä kutsutaan helmipavuiksi. Hienosta ja vahvasta aromistaan tunnetut helmipavut erotellaan usein muusta sadosta ja myydään korkeampaan hintaan.
Suodatin: Espressokeittimen osa, jonka suodatinkoriin kahvijauhe annostellaan keittämistä varten.
Erottelu: Märkäkäsittelyn aikana tapahtuva kahvimarjan hedelmälihan ja kuoren poistaminen, jolloin kahvipavut saadaan eroteltua muusta hedelmämassasta. Tämä tapahtuu heti kahvimarjojen keruun jälkeen.
Rainforest Alliance: Kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kestävien elinkeinojen turvaamiseen. Tällä sinetillä varustettu kahvi on peräisin kokonaan tai osittain Rainforest Alliancen sertifioimilta tiloilta tai metsistä. Tällainen kahvi tunnetaan myös varjossa kasvatettuna – vastakohtana avoviljellylle kahville, joka edellyttää metsien raivaamista, eikä näin ollen tue luonnonsuojelua.
Robusta: Kongonkahvipensaasta saatava kahvilaji. Yleisimmin Afrikan ja Kaakkois-Aasian trooppisilla alueilla viljelty laji menestyy parhaiten noin 650 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja 24–29 ºC:n lämpötilassa.
Tampperi: Pieni, survinta muistuttava väline, jolla kahvijauhe ”tampataan” eli tiivistetään espressokeittimen suodattimeen. Tällä tavoin kuuma vesi ajetaan kahvin läpi tasaisesti, jolloin voidaan varmistaa kahvin paras mahdollinen uuttuminen.
Turkkilainen kahvi: Tapa valmistaa suodattamatonta kahvia, jossa on vahva ja aromikas maku. Hienojauheista kahvia keitetään ”cezvessä” eli turkkilaisessa kahvipannussa vedessä, johon yleensä lisätään sokeria. Valmis kahvi kaadetaan pieniin kuppeihin ja purujen annetaan laskeutua ennen kahvin nauttimista.
Märkämenetelmä: Menetelmä, jolla kahvin siemenet eli pavut erotellaan kahvimarjojen hedelmälihasta. Erottelua tehostetaan liottamalla kahvimarjoja ensin vedessä. Erottelun jälkeen pavut kuivataan auringossa tai mekaanisella kuivaimella.

Ostoskori

Tiesitkö

tämän?

Tummemmissa paahdoissa on vähemmän kofeiinia

Yli 50 lajia

Kahvia saadaan marjoista

Kahvin makuun pääsivät ensimmäisinä vuohet

Kahvia voi käyttää auton polttoaineena

900 miljardia kuppia

Enemmän makuja kuin viinissä

Kahvi

Sanasto

Maksupalvelut

TIETOJA MEISTÄ