Tiesitkö  

Maailman suosituin kahvilaji kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikan itärannikolla ja tietyissä osissa Aasiaa. Arabica vaatii maaperältä määrättyjä erityisominaisuuksia, korkean ilmanalan (600–2 000 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä juuri oikean lämmön ja kosteuden tasapainon.

Termi tarkoittaa erityyppisten kahvien valmistamiseen ja tarjoiluun koulutettua henkilöä. Termi on peräisin italian ”baarimestaria” tarkoittavasta sanasta.

Juuri keitetyn kahvin tuoksu, aromi ja jälkimaku.

Kahvipensaan kypsä hedelmä. Hedelmästä erotetuista siemenistä saadaan vihreitä kahvipapuja.

Kahvi luokitellaan kofeiinittomaksi silloin, kun sen luonnollisesta kofeiinista on poistettu vähintään 97 prosenttia. Tämä mieto piriste poistetaan vielä vihreästä kahvipavusta eli ennen papujen paahtamista. Vaikka poistamiseen käytetään useita eri menetelmiä, niissä kaikissa hyödynnetään vettä.

Suodatinkahvi eli valutettu kahvi eli ns. pour-over-tekniikalla valmistettu kahvi saadaan, kun kuumaa vettä kaadetaan suodattimessa olevan kahvijauheen päälle. Kahvi valuu painovoiman vaikutuksesta suodattimen läpi kannuun tai kuppiin.

Kahvimarjojen kuivaaminen joko auringossa tai mekaanisella kuivaimella. Sen jälkeen kovaksi käpristynyt kuori poistetaan joko käsin tai koneellisesti.

Uuttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa kahvin maku ja aromit liukenevat veteen keittämisen aikana. Paras tulos riippuu monista tekijöistä, kuten keittämisen ajasta, lämpötilasta ja jauhatuksesta. Liian vähän uutettu kahvi voi maistua happamalta ja liikaa uutettu kahvi taas karvaalta.

Mocha on Jemenistä peräisin oleva korkealaatuinen arabica-kahvilajike. Se on saanut nimensä Mochan satamakaupungilta, jonka kautta jemeniläistä kahvia vietiin ahkerasti maailmalle 1400–1800-luvuilla. Mocha-lajiketta ei pidä sekoittaa suklaanmakuiseen kahvijuomaan, joka on myös nimeltään mocha.

Luomusertifikaatti takaa, että kahvin viljelyssä ei ole käytetty kasvi-, tuholais- tai hyönteismyrkkyjä tai teollisia lannoitteita.

Höyryputkea käytetään maidon vaahdottamiseen.

Yhdessä kahvimarjassa on yleensä kaksi kahvipapua, mutta toisinaan marja tuottaa vain yhden pavun. Niitä kutsutaan helmipavuiksi. Hienosta ja vahvasta aromistaan tunnetut helmipavut erotellaan usein muusta sadosta ja myydään korkeampaan hintaan.

Espressokeittimen osa, jonka suodatinkoriin kahvijauhe annostellaan keittämistä varten.

Märkäkäsittelyn aikana tapahtuva kahvimarjan hedelmälihan ja kuoren poistaminen, jolloin kahvipavut saadaan eroteltua muusta hedelmämassasta. Tämä tapahtuu heti kahvimarjojen keruun jälkeen.

Kongonkahvipensaasta saatava kahvilaji. Yleisimmin Afrikan ja Kaakkois-Aasian trooppisilla alueilla viljelty laji menestyy parhaiten noin 650 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja 24–29 ºC:n lämpötilassa.

Pieni, survinta muistuttava väline, jolla kahvijauhe ”tampataan” eli tiivistetään espressokeittimen suodattimeen. Tällä tavoin kuuma vesi ajetaan kahvin läpi tasaisesti, jolloin voidaan varmistaa kahvin paras mahdollinen uuttuminen.

Tapa valmistaa suodattamatonta kahvia, jossa on vahva ja aromikas maku. Hienojauheista kahvia keitetään ”cezvessä” eli turkkilaisessa kahvipannussa vedessä, johon yleensä lisätään sokeria. Valmis kahvi kaadetaan pieniin kuppeihin ja purujen annetaan laskeutua ennen kahvin nauttimista.

Menetelmä, jolla kahvin siemenet eli pavut erotellaan kahvimarjojen hedelmälihasta. Erottelua tehostetaan liottamalla kahvimarjoja ensin vedessä. Erottelun jälkeen pavut kuivataan auringossa tai mekaanisella kuivaimella.