Kärsitkö monesti masennuksesta syksyisin ja talvisin?

Pitkän ja pimeän talven maissa on tavallista kokea väsymystä ja jaksamattomuutta syksyn tullessa. Kun päivät lyhenevät, herääminen tuntuu vaikeammalta ja olo voi tuntua huomattavasti väsyneemmältä sekä aamulla että päivän aikana. Kaamos- tai talvimasennus eroaa "tavallisesta" masennuksesta juuri siinä, että auringon palatessa keväällä oireet alkavat vähentyä ja ne ovat täysin kadonneet kesällä. Vuodenaikojen vaihtelun ja oireiden välillä on siis selkeä yhteys.

Pohjoisemmilla leveysasteilla on siten paljon tavallisempaa kokea kaamosmasennusta tai kevätväsymystä kuin eteläisemmissä maissa. Tämänkaltaisia ongelmia ei ole juuri ollenkaan päiväntasaajan lähellä olevissa maissa. Vaikka ongelmien syntyyn ei olekaan yhtä selkeää syytä, yksi selityksistä on päivänvalon puute lyhyinä ja pimeinä talvipäivinä. Koska valoterapia auttaa vähentämään väsyneisyyttä, monet seikat viittaavat siihen, että juuri talviajan valon puute vaikuttaa väsymykseen ja masentuneisuuteen.

• Jatkuva väsymys
• Alakuloisuus ja huolestuneisuus
• Väsymys vaikka nukkuisi paljon, tai univaikeudet
• Aamuväsymys
• Lisääntynyt makeanhimo

Kevätmasennuksen oireet ovat oikeastaan samoja kuin talvimasennuksessa. Kevät- ja talvimasennuksella on yhteistä se, että molemmat liittyvät vuorokauden pituuden muutoksiin ja siten pimeän ja valoisan ajan vaihteluihin. Sekä kevät- että talvimasennusta voidaan kutsua vuodenaikoihin liittyväksi mielialan vaihteluksi. Puhutaan myös kaamosmasennuksesta ja syysmasennuksesta, tai syys- ja kevätväsymyksestä.